Juuri nyt kymmenettuhannet suomalaiset löhöilevät laiturilla ristikkolehti tai dekkari kourassa, nauttivat kupin kahvia tuvan portailla ja pohtivat, koska olisi hyvä hetki nostaa maissit grillille tai lämmittää sauna. Meikit on unohdettu, välillä housutkin. Tämä on mökkielämää parhaimmillaan.
Mökkimentaliteetti käynnistyy yleensä heti pihaan saapuessa. Nousemme autosta, hengitämme keuhkot täyteen raikasta mökki-ilmaa ja kuin taikaiskusta, palaamme luonnolliseen tilaan. Arjessa esittämämme roolit katoavat, kun ketään ei ole näkemässä suoritustamme. Mökillä ei tarvitse antaa itsestään minkäänlaista kuvaa tai pohtia, mitä kukaan ajattelee. Siellä voi hyvin viettää päivän ilman rintsikoita tai peiliin vilkaisemista.
Vapauttavinta on, että mökillä harvemmin tarvitse tuntea itseään itsevarmaksi ammattilaiseksi, uskottavaksi johtajaksi, hyväksi tyttäreksi tai vahvaksi arjen sankariksi. Kunhan tuntee itsensä ihmiseksi. Ainutlaatuiseksi kokoelmaksi uskomuksia, pohdintoja, toiveita, pettymyksiä, arvoja, elämänkokemuksia ja kohtaamisia. Omilla aivoillaan ajattelevaksi, koko kehollaan tuntevaksi, rohkeasti keskeneräiseksi, rehelliseksi omaksi itsekseen.
Mikä sääli, että tapaamme antautua moiseen aitoon inhimillisyyteen vasta kaukana toisistamme, piilossa. Eikö haavoittuvaisuus juuri tee jokaisesta helpommin lähestyttävämmän, samaistuttavamman ja kauniimman. Rohkea avoimuus värittää mustavalkoisen kuvan lukuisilla harmaan sävyillä ja syventää ymmärrystä välillämme. Totuus on supervoima, joka tekee meistä inhimillisiä, yhdistää ja lisää empatiaa. Sillä mitä rehellisempiä olemme ihmisyydestämme, sitä vähemmän kenenkään tarvitsee peitellä omaa totuuttaan.
Usein ne upeimmat tyypit ovat juuri niitä avoimesti vaikeuksistaan kertovia, heikkoutensa rohkeasti jakavia, mokanneita ja virheistään oppineita. Ihmisiä, jotka osaavat arvostaa, kunnioittaa, kohdella herkkyydellä ja ymmärtää elämän monimutkaisuuden kauneutta. Haavoittuvaisuus on miljoona kertaa vaikuttavampaa kuin täydellisyyden tavoittelu.
Ehkä mökiltä palatessamme, voisimme yrittää tuoda tuota inhimillisyyttä mukanamme kohtaamisiimme. Jospa silloin meillä kaikilla olisi arkenakin helpompi hengittää.
PS Mökkeilystä ja alastomuudesta puheen ollen: muista pakata pesutarvikkeet mukaan kesäreissuillesi.