Alkuvuosi on ollut kiireinen ja pitkä talvi on verottanut voimavaroja (eräästä k- tai c-alkuisesta ajankohtaisesta asiasta puhumattakaan). Säästääksemme itseämme, olemme yrittäneet kiinnittää erityistä huomioita tarpeettoman stressin välttämiseen. Kun aloimme oikein tarkastella asiaa, huomasimme nimittäin käyttävämme yllättävän paljon aikaa ja energiaa kuvitteellisista tilanteista murehtimiseen.
Tässä esimerkki. Lähetät viestin kaverille tai ehdotuksen asiakkaalle etkä saa vastausta. Alat epäillä: loukkaantuiko hän jostain tai oliko viestisi ihan tyhmä? Ehkä hän ei halua olla sinun kanssasi tekemisissä, muttei kehtaa sanoa? Yhtäkkiä kehittelet mielessäsi kaikenlaisia – yksinomaan ikäviä – syitä radiohiljaisuuteen ja olet aivan stressaantunut. Todellisuudessa kaveri tai asiakas vain unohti vastata, on ollut tosi kiireinen tai muuta tyypillistä.
Jos edellinen kuvaus kuulostaa vieraalta, nostamme hattua! Taidat olla viisaampi kuin me olemme monesti osanneet olla. Jostain syystä mieli vaan livahtaa helposti epäilyksen polulle ja saattaa meidät murehtimaan pahinta mahdollista. Kenties syypää on itsesuojeluvaisto, sillä tutun sanonnan mukaan: “Pessimisti ei pety!”. Voihan se niinkin olla. Mutta ei se pessimisti erityisen onnelliseltakaan vaikuta.
Tässä ajatus: jos kerran emme malta olla arvailematta, miksemme saman tien veikkaisi suopeammin? Kokemuksemme mukaan tilanteilla on valtaosan ajasta ihan loogiset selitykset. Ja vaikka kaikki menisi päin honkia, kokemus kertoo, että vaikeuksista tavataan selvitä ja elämä kantaa.
Vastaiskuna epäilylle, olemmekin nyt harjoitelleet myönteistä olettamista. Se tarkoittaa, että emme ota töykeää vastausta itseemme vaan oletamme sen johtuvan töksäyttäjän huonosta päivästä tai hoksaamattomuudesta. Kun vastausta ei kuulu, oletamme sen johtuvan kiireestä. Kun teemme parhaamme, oletamme onnistuvamme, vaikka mokaaminen jännittääkin. Ja oletamme kanssaihmisen, hyvin erilaisenkin sellaisen, olevan hyvä tyyppi, kunnes toisin todistetaan.
Jos myönteinen selitys, optimismi tai ruusuisempi tulevaisuudenkuva tuntuu itsepetokselta, kannattaa muistaa, että yhtä fiktiivisiä ne kauhukuvatkin ovat. Ne vain aiheuttavat huomattavasti enemmän hallaa hetkessä.
Joten mitä sanot? Saisiko olla yhdet ruusuiset lasit? Maailma näyttää aika mukavalta täältä käsin.
PS. Ruusuisista laseista ja valoisasta tulevaisuudesta puheenollen, olethan tutustunut aurinkolasiuutuuksiimme?